Homman nimi

Olemme ostamassa 70-luvun taloa. Korjaamista on paljon, mutta sijainti ja pohjaratkaisu tekevät siitä vaivan arvoisen. Yllätyksiin remontin aikana on varauduttu, muuta niiden laajuutta ei voi tietää.

Ihan ensimmäisenä, siis ennen kaupantekoa, teetimme taloon kuntotarkastuksen. Kiinteistön kunnon selvitysmenetelmiä on erilaisia: Kuntoarvio, kuntotutkimus, kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä ja kartoitus. Menetelmät näissä ovat erilaisia, suppein arviointi tehdään lähinnä aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta kun laajimmat sisältävät tarvittaessa jopa laboratoriotutkimuksia.

Päätimme, että kuntotarkastus suoritetaan käyttäen apuna KH 90–00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjeen runkoa. Tarkastuksessa keskitetään pääpaino kuitenkin rakennuksen rakenteille ja mahdollisille vaurioille kiinnittämättä huomiota pienempiin epäolennaisiin asioihin. Rakenteiden kuntoa arvioidaan pääosin kokemusperäisesti ja pintapuolisesti ilmenevien viitteiden sekä omistajalta tai käyttäjältä saatujen tietojen perusteella. Pintapuolisella tarkastuksella ja pistemäisillä rakenteidenavauksilla ei voida saada täyttä varmuutta piilossa olevien rakenteiden kunnosta, joten rakenteissa olevia piileviä vaurioita ei voida pois sulkea.

Lista puutteista ja toimenpidesuunnitelmista oli pitkä, mutta rakenteet olivat pääosin kunnossa. Sisällä kaikki meneekin uusiksi.  

Vanha tasakatto on jätetty 80-luvulla tehdyn aumakaton alle

Ilmastointiputki on vuotanut

Kosteusvaurio katossa

Alajuoksun kosteusmittaus. Riskirakenne kunnossa.

TOIMENPIDESUOSITUS:

- Maanpinnan kallistuksien korjaaminen rakennuksen ympärillä. (RakMK C2 Kosteus

1998) Sade- ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. Sopiva

maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20.

- Salaojituksen olemassaolon ja toiminnan tarkastus. Toimiva salaojitus vähentää

oleellisesti rakenteisiin aiheutuvaa kosteusrasitusta.

- Sadevesijärjestelmän korjaaminen. Etenkin kattovesien poisjohtamiseksi

tarkoitettujen betonisten pintakourujen korjaaminen, jotta sadevedet poistuvat

riittävän kauas rakennuksesta rasittamatta sen rakenteita. (RakMK C2 Kosteus 1998)

Syöksytorvien kautta purkautuvat vedet johdetaan rakennuksen vierustalta

sadevesiverkostoon tai avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta,

niin ettei rakennuksen rakenteille tai naapuritonteille aiheudu haittaa.

- Ulkopuolisten kosteusrasitusten minimoiminen on erittäin tärkeää tämän aikakauden

rakennuksille, sillä ulkopuolisen maanpinnan ollessa lähellä lattiatasoa rakenteet

ovat erittäin alttiita kosteusvaurioille.

Puisen alajuoksun painoprosenttikosteus mitattiin puupiikillä. Painoprosenttikosteus

oli keskimäärin 14 % kaikissa mitatuissa paikoissa, joka on tavanomainen kosteus

rakenteessa. Mikäli puun painoprosenttikosteus on pitkäaikaisesti yli 18 %, on

riskinä että rakenne alkaa vaurioitua. Puiset alajuoksut olivat kovia, eikä niissä

näkynyt silmämääräisesti vaurioita.

- Perustuksissa ei ollut havaittavissa ulkopuolista vesieristystä.

- Vaurioherkästä riskirakenteesta johtuen kosteusrasitusten minimoiminen kappaleen

4.4.1 mukaisin toimenpitein.

- Ulkopuolisen vesieristeen, eli patolevyn asentaminen perustuksen ulkopintaan

- Ikkunoissa ja ovissa epätiiveyttä, katso liitteenä olevat lämpökuvat.

- Ikkunoiden ja ovien tiivistysten korjaaminen.

- Ilmanvaihdon tehostaminen erillisen suunnitelmien mukaan. Suunnitelmissa

otettava huomioon riittävä korvausilman saanti makuuhuoneisiin ja olohuoneisiin ja

poistokanavien toimivuus ja riittävä eristys.

- Ilmanvaihtokanavat suositellaan puhdistettavan 5 – 10 vuoden välein.

Tästä se alkaa.